Kari Soinio
Rivington / Ludlow
Sarjasta City of Ghosts
Pigmenttivedos
82 x 65 cm
2015
Vedostan sekä digitaalisesti että väripimiössä. Valitsen kameran ja samalla vedostustekniikan aina tilanteen ja tavoittelemani lopputuloksen mukaan.
Työstän kuvia myös hyödyntäen molempia maailmoja saman vedoksen tekemisessä. Lopputulos syntyy ja varmistuu vasta itse tekemällä pimiössä ja tulostimen äärellä.
Hernesaari
Sarjasta Luontokokemuksia
Pigmenttivedos
55 x 134 cm
2018
Omakuvapohjaisia Sankari-kuviani olen kuvannut sekä filmille, eri formaateilla, että digikameralla. Ensimmäisen välivaiheen olen tehnyt aiemmin pimiössä ja myöhemmin tulostimella. Teen kuvasta ”oikeanvärisen” printin, joko digitaalisesti tai pimiössä, ja sen jälkeen työskentelen pimiössä valottaen positiivikuvasta pinnakkaismenetelmällä paperinegatiivin, josta sitten valotan lopullisen positiivin. Nykyään vielä skannaan sen ja korjailen kuvaa ennen lopulliseen kokoon vedostamista.
Olen aika pragmaattinen, mitä tulee tekniikan ja materiaalien valintaan. Digitaalisessa vedostamisessa kiehtoo materiaalien moninaisuus, kuhunkin projektiin sopivan paperin valinta. Paperin pinnan ja kiiltoasteen lisäksi paperit toistavat eri tavoin sävyjä ja värejä, mikä antaa uuden ulottuvuuden valokuvan tekemiseen. Toisinaan joutuu etsimään sopivaa paperia pidempäänkin.
Pimiövedostuksessa on jotain samaa kuin suuren negakoon kameralla työskentelyssä, asioita ei voi kiirehtiä, eikä mitään voi tehdä hätiköiden. Hidas työskentely rauhoittaa ja antaa tilaa ajatella ja suunnitella työtä sen edetessä. Pimiövaiheessa täytyy miettiä lopputulosta tarkasti ja siinä joutuu odottamaan pienten muutosten vaikutusta lopulliseen vedokseen.
Olen aina halunnut huolehtia siitä, että pääsen vedostamaan pimiöön tarvittaessa. New Yorkissa asuessa käytin samaa vuokrapimiötä vuosikausia.
Samalla tavoin haluan voida vedostaa tulostimella aina tarvittaessa. Näyttelyvedoksia suureen kokoon tehdessä vasta näkee onko lopputulos oikein. On tärkeää voida hallita prosessi alusta loppuun.